Perjantai

Moi.
Lapset on ollu mun luona kevään ajan melkein joka viikonloppu. Nyt ne on äitillään ja mä oon yksin kotona. Piti lähteä kalaan mutta lupas tuulta ja sadetta yöksi niin jäin kotiin. Päätin ottaa muutaman oluen telkkaria katsellessa. Toi Top Gear on hauska ohjelma. Saa mut hyvälle tuulelle. Muutenkin tänään ollu ihan hyvä päivä. Aika paljon silti oon ajatellu vanhoja juttuja. Mulle kaikkein vaikeinta ei oo ero vaan siihen johtaneet syyt. Se toinen ja se miksi mut korvattiin sillä toisella. Ei meillä mitenkään huonosti menny. Arki toki oli välillä raskasta mutta mun mielestä se on ihan normaalia.
Mulla oli ton eron jälkeen yksi suhde joka kesti puoli vuotta. Mä tosissani rakastuin mutta sitten mä kuulin lapsilta että exä oli alkanut seurustelemaan sen kanssa jonka takia se mut jätti niin mä aloin taas ajatella niitä asioita. Silloin oikeastaan se viha todenteolla tuli esiin. Muutamassa kuukaudessa se tukahdutti kaikki muut tunteet ja tuhosi tän uuden suhteen. Mä en pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin sitä mitä mulle oli tehty. Sen takia mä menetin tän uuden ihmisen joka musta oikeasti välitti. Mä en pystynyt puhumaan sille näistä asioista ja lopulta mä en enää pystynyt hänen kanssaan olemaan.
Mun pitäisi antaa anteeks. Miten mä pystyn antamaan anteeks ihmisille jotka tuhos mun elämäni. Mä oon jotenkin juuttunut menneeseen ja mun pitäis päästä eteenpäin. Mä en vaa keksi että miten.
Oliko erosta jotain hyötyä. Jälkeenpäin ajateltuna suhde exään vieraannutti mua mun vanhemmista lapsista jotka on aikaisemmasta liitosta. Nyt vanhin tyttö käytännössä asuu mun luona ja poikakin käy useammin kuin ennen. Ja näitä nuorempiakin näen tosi usein. Silti mua pelottaa että siitä toisesta miehestä tulee niille tärkeämpi kuin minä. Ainakin siinä vaiheessa kun se muuttaa niille asumaan. Mä tiedän että mä oon hölmö kun pelkään tuollaisia asioita mutta en voi sille mittän.
Nyt mä siirryn oluelle. Hyvää viikonloppua.